Uutta oppimassa, vanhaa muistelemassa
Kuten olen sanonut, olemme innokkaita, mutta purjehtijoina varsin kokemattomia. Olen itse ollut miehistönä purjeveneessä puolivuotiaasta asti. Täytyy kyllä myöntää, että ihan ensimmäiset kesät menivät veneen kajuutan pohjalla leikkien. Seuraavina kesinä otimme haltuun solmuja ja merimerkkejä, ja kuuntelimme kipparin käskyjä: kiristä genuaa, löysää barduuna, nappaa kiinni poijusta. Teininä, kun olisi riittänyt jo älliä enemmän purjehtimisen oppimiseen, luin mieluiten Harry Pottereita sitlodassa tai keulapiikissä tai istuin keulakaiteella kuuntelemassa Offspringiä. Lauri purjehtimassa viime tiistaina Imatran sataman edustalla. On siis myönnettävä, että teoriassa tiedän, mitä purjeveneessä tehdään, tiedän miten purjeet nostetaan ja miten niitä huolletaan, kun tehdään jiippi . Mutta kun pitäisi osata ajaa venettä windexin ja purjeesta roikkuvien lankojen mukaan, niin olen aivan hukassa. Jälkikäteen voin avoimesti myöntää, että kyllä muuten kaduttaa, ettei tullut opeteltua enemmänki...