Osto-opas osa 5: Vessan valinta
Tämä aihe, jos mikä sai pääni humisemaan ja kumisemaan.
Yhtälön tekijät:
A= Esikoinen, joka ei suostu pissaamaan seisoviltaan eikä puskaan, mutta pidättää tarvittaessa vaikka koko päivän
B= Keskimmäinen, jolle iskee pissahätä salamana kirkkaalta taivaalta, rantaudu siinä sitten vessaan
C= Kuopus, vaipoissa, ei ongelmaa
D= Ympäristöfriikki äiti
E= Veneen pienet tilat
F= Vessan rajalliset tyhjennysmahdollisuudet
Menisiköhän yhtälö jotenkin näin:
A(≠×∞)+B(ΩxΔ)+C(±0)+D(>Φ)+E(<1)+F(≤φ)÷5=????
Siis oikeasti.
Meidän vanhin lapsemme ei syystä tai toisesta suostu käymään vessassa seisovillaan, saati pissimään yhtään mihinkään muualle kuin vessaan. Puucee käy. Sen sijaan hänen pidätyskykynsä on ilmiömäistä seurapiiritasoa, jopa liiaksi asti.
Keskimmäinen sen sijaan pissaa mihin vaan. Syytä onkin, sillä hän muistaa yleensä sanoa pissahädästä siinä kohtaa, kun osa pissasta on jo pikkareissa.
Kuopuksemme käyttää vielä vaippoja, huh - helpotus!
Itse suhtaudun ympäristöasioihin mieluummin vähän kukkahattupäässä kuin vähätellen. Teen kaiken voitavan suojellaksemme maapalloa ja etenkin helposti haavoittuvaa Saimaata. Ei siis käy se 80-lukulainen lapsuutemme ratkaisu: pissaa ämpäriin ja viskaa yli purjeveneen laidan. Eipä se olisi enää kyllä laillistakaan: Vuoden 2005 alusta tuli Suomen aluevesillä voimaan täydellinen käsittelemättömän käymäläjätteen päästökielto. (Lähde: Trafi) (Aiheeseen tosin liittyy vielä yksi järviveneilijän näkökulmasta älytön asia: Käymäläjätteen voi edelleen laskea mereen vain, jos etäisyys lähimmästä rannasta on 12 mpk. Kai tämä nyt sitten lähinnä on ajatellen niitä meren yli purjehtijoita, sillä septitankin koollakin on rajallisuutensa). Mutta siis!
Ehdoton vaatimukseni oli, että tällä kokoonpanolla veneessä on oltava vessa. Oma suhtautumiseni asiaan sitten teki siitä monimutkaisempaa. Vaihtoehtoja on käytännössä kolme:
1) Septitankillinen wc
2) Kemiallinen vessa
3) Kuivakäymälä
Kaikissa on puolensa.
1) Vanhempieni kahdessa veneessä on ollut aina septitankillinen wc. Toisessa pumpattava, toisessa sähkökäyttöinen. Alkuun septitankin tyhjentämisen opettelu tuotti lapsuuden perheessämme haasteita ja eräskin tyhjennyskerta päättyi allekirjoittaneen yllättävään tarpeeseen päästä uimaan (ja jatkossa mieltymykseen vahtia septitankin mittaria kannen alle tai pitää peräköyttä kaukana imulaitteesta...). Koen silti, että septitankki oli ehdoton ykkönen. Tässä kohtaa vaan on otettava huomioon, että meidän perheemme vene on 13 jalkaa pienempi, siihen ei mahdu yhtä isoa septitankkia ja septitankin ainoa mahdollinen sijainti olisi keittiötä vastapäätä, tilassa jossa sitä joudutaan aina vessassa käynnin yhteydessä "aukomaan", jolloin hajuhaitta etenkin lämpimällä säällä olisi enemmän kuin todennäköistä. (Tämä tulikin todistettua eräässä veneessä, jota kävimme katsomassa.) Septitankki on loistava ratkaisu, jos tilaa on ja tankin saa sijoitettua esim. jonkun punkan alle piiloon ja sopivasti eristyksiin.
2) Kemiallisesta vessasta omakohtaista kokemusta on vain 90-luvun alun karavaanarikeikalta Eurooppaan. Olin silloin 7-vuotias. Eli ei kokemusta. Nämä kuitenkin näyttivät olevan Guy 22 -veneissä se yleisin vessa, joten ei kun asiaa selvittämään.
Kemialliset vessat osoittautuvat heti yleisiksi matkailuajoneuvoissa. Ensivilkaisulla kävikin selväksi, että "Matkailuajoneuvojen kemiallisen wc:n (kemssan) tyhjennyspaikan löydät hyvin varustellulta leirintäalueelta." Veneilijän kannalta ei niin yksinkertainen ajatus. Osa leirintäalueista toki sijaitsee vesistöjen äärellä, joten mahdollisuus sekin. Lisäksi Suomesta löytyy myös muita tyhjennyspaikkoja ja tarvittaessa tyhjennyksen voi tehdä myös ajokaivoon, jos erillistä kemssan tyhjennyspistettä ei ole. (Mikä? Ajokaivo? Matkailuajoneuvon jätevesisäiliön tyhjennyskaivo.) Saimaan alueelta kemssan tyhjennyspaikka löytyy ainakin Sahanlahdesta (joka on muutenkin mieletön ja ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!) sekä Mikkelin Roope-satamasta. ABC Imatra ja Viipurinportti tarjoavat myös tyhjennyspaikan, mutta sinne ei veneellä pääse.
Lisäksi paikalliset jäteyhtiöt ovat ohjeistaneet alueensa tyhjennyspolitiikkaa. Etelä-Karjalassa sanotaan näin: "Kemialliset WC:t voi tyhjentää satamissa tai leirintäalueilla niille osotettuihin tyhjennyspaikkoihin." Vertailun vuoksi esimerkiksi Kuusamossa homma hoidetaan jätevedenpuhdistamolla: Matkailijat voivat tyhjentää kemiallisen wc:n maksutta Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla osoitteessa Jatatie 11. Tyhjennyspaikka sijaitsee ennen porttia oikealla puolella, paikalla on kyltti jossa on kannen avaamiseen tarkoitettu koukku. Palvelu käytettävissä ympäri vuorokauden. "
Lisäksi netti on puolillaan viestejä siitä, että kemiallisen vessan voisi tyhjentää mihin vain vessanpönttöön / viemäriin! Tuntuu absurdilta! Kemiallinen vessa siis tosiaan toimii kemikaaleilla ja äkkiseltään tuntuu siltä, ettei ne kyllä ihan tavan vedenpuhdistamolla pysty niitä käsittelemään. Karavaanaripiireissä ihan (kamalan) yleinen ajatus tuntuu olevan "Mun ymmärtääkseni kemssantyhjennyspaikoista tavara menee aivan samaan paikkaan kuin tavallisesta vessnpöntöstäkin. Pönttöihin tyhjentäminen on vain kielletty ettei sotkettaiasi paikkoja." Tällainenkin kommentti tuli vastaan: "Missäpä luulet sitten kemssajätökset tuhottavan, ellei kunnallisissa vedenpuhdistamoissa? Riihimäellekö ne pitäisi rahdata. SFC-alueista ei taida monikaan olla kunnallisen viemäriverkoston piirissä, joten niissä on ns. luontoon imetysjärjestelmä, johon ei kemssajätteitä luonnollisestikaan saa kaataa. Silloin pitää olla sitä varten oma keräilytankki. Jos ollaan kunnallisessa viemäriverkossa, niin sinne menevät samaan putkeen niin WC- kuin kemssajätteetkin. Erillinen kemssojen tyhjennyspaikka on siinä tapauksessa lähinnä hygienia- ja mukavuuskysymys."
Vaan kun mistä näistä nyt sitten tietää. Se vessan kemikaali on ympäristömyrkky.
Eikö? Onko? Onko välttämättä?
Kemiallisista vessoista löysin siis lähinnä mielipiteitä erinäisiltä foorumeilta, mutta tutkittua tietoa ja ohjeita on tarjolla varsin vähän. Kaikki tieto siis niiden oikeaoppisesta tyhjentämisestä on nyt yritettävä imeä esiin ja kaikki kommentit mahdollisimman ympäristöystävällisistä aineista otan lämmöllä vastaan, sillä perheeseemme hankitussa veneessä nyt sitten on juuri kemiallinen vessa.
(Lupasin päivittää tätä tekstiä, kun tietämykseni lisääntyy. Asiaa tuli kuitenkin paljon, joten täällä jatkopäivitys!)
3) Kuivakäymälä lienee tuorein ratkaisu veneen vessojen markkinoilla. Sen kanssa niin ikään mietintää aiheutti sen tyhjennys. Roskiin tuota tuotosta ei voi laittaa, kotona olevaan vessanpöntöön ei voi laittaa kuivikkeiden takia. Entäs sitten? Oma kotikomposti - ei kiitos? Tässä Pidä saaristo siistinä blogissa on kyllä pohdintaa tuosta, joskaan en tiedä minne muualle kuivakäymälän kiinteän osion voisi järkevästi tyhjentää kuin johonkin puuceehen?
Yhtälön tekijät:
A= Esikoinen, joka ei suostu pissaamaan seisoviltaan eikä puskaan, mutta pidättää tarvittaessa vaikka koko päivän
B= Keskimmäinen, jolle iskee pissahätä salamana kirkkaalta taivaalta, rantaudu siinä sitten vessaan
C= Kuopus, vaipoissa, ei ongelmaa
D= Ympäristöfriikki äiti
E= Veneen pienet tilat
F= Vessan rajalliset tyhjennysmahdollisuudet
Menisiköhän yhtälö jotenkin näin:
A(≠×∞)+B(ΩxΔ)+C(±0)+D(>Φ)+E(<1)+F(≤φ)÷5=????
Siis oikeasti.
Meidän vanhin lapsemme ei syystä tai toisesta suostu käymään vessassa seisovillaan, saati pissimään yhtään mihinkään muualle kuin vessaan. Puucee käy. Sen sijaan hänen pidätyskykynsä on ilmiömäistä seurapiiritasoa, jopa liiaksi asti.
Keskimmäinen sen sijaan pissaa mihin vaan. Syytä onkin, sillä hän muistaa yleensä sanoa pissahädästä siinä kohtaa, kun osa pissasta on jo pikkareissa.
Kuopuksemme käyttää vielä vaippoja, huh - helpotus!
Itse suhtaudun ympäristöasioihin mieluummin vähän kukkahattupäässä kuin vähätellen. Teen kaiken voitavan suojellaksemme maapalloa ja etenkin helposti haavoittuvaa Saimaata. Ei siis käy se 80-lukulainen lapsuutemme ratkaisu: pissaa ämpäriin ja viskaa yli purjeveneen laidan. Eipä se olisi enää kyllä laillistakaan: Vuoden 2005 alusta tuli Suomen aluevesillä voimaan täydellinen käsittelemättömän käymäläjätteen päästökielto. (Lähde: Trafi) (Aiheeseen tosin liittyy vielä yksi järviveneilijän näkökulmasta älytön asia: Käymäläjätteen voi edelleen laskea mereen vain, jos etäisyys lähimmästä rannasta on 12 mpk. Kai tämä nyt sitten lähinnä on ajatellen niitä meren yli purjehtijoita, sillä septitankin koollakin on rajallisuutensa). Mutta siis!
Ehdoton vaatimukseni oli, että tällä kokoonpanolla veneessä on oltava vessa. Oma suhtautumiseni asiaan sitten teki siitä monimutkaisempaa. Vaihtoehtoja on käytännössä kolme:
1) Septitankillinen wc
2) Kemiallinen vessa
3) Kuivakäymälä
Kaikissa on puolensa.
1) Vanhempieni kahdessa veneessä on ollut aina septitankillinen wc. Toisessa pumpattava, toisessa sähkökäyttöinen. Alkuun septitankin tyhjentämisen opettelu tuotti lapsuuden perheessämme haasteita ja eräskin tyhjennyskerta päättyi allekirjoittaneen yllättävään tarpeeseen päästä uimaan (ja jatkossa mieltymykseen vahtia septitankin mittaria kannen alle tai pitää peräköyttä kaukana imulaitteesta...). Koen silti, että septitankki oli ehdoton ykkönen. Tässä kohtaa vaan on otettava huomioon, että meidän perheemme vene on 13 jalkaa pienempi, siihen ei mahdu yhtä isoa septitankkia ja septitankin ainoa mahdollinen sijainti olisi keittiötä vastapäätä, tilassa jossa sitä joudutaan aina vessassa käynnin yhteydessä "aukomaan", jolloin hajuhaitta etenkin lämpimällä säällä olisi enemmän kuin todennäköistä. (Tämä tulikin todistettua eräässä veneessä, jota kävimme katsomassa.) Septitankki on loistava ratkaisu, jos tilaa on ja tankin saa sijoitettua esim. jonkun punkan alle piiloon ja sopivasti eristyksiin.
2) Kemiallisesta vessasta omakohtaista kokemusta on vain 90-luvun alun karavaanarikeikalta Eurooppaan. Olin silloin 7-vuotias. Eli ei kokemusta. Nämä kuitenkin näyttivät olevan Guy 22 -veneissä se yleisin vessa, joten ei kun asiaa selvittämään.
Kemialliset vessat osoittautuvat heti yleisiksi matkailuajoneuvoissa. Ensivilkaisulla kävikin selväksi, että "Matkailuajoneuvojen kemiallisen wc:n (kemssan) tyhjennyspaikan löydät hyvin varustellulta leirintäalueelta." Veneilijän kannalta ei niin yksinkertainen ajatus. Osa leirintäalueista toki sijaitsee vesistöjen äärellä, joten mahdollisuus sekin. Lisäksi Suomesta löytyy myös muita tyhjennyspaikkoja ja tarvittaessa tyhjennyksen voi tehdä myös ajokaivoon, jos erillistä kemssan tyhjennyspistettä ei ole. (Mikä? Ajokaivo? Matkailuajoneuvon jätevesisäiliön tyhjennyskaivo.) Saimaan alueelta kemssan tyhjennyspaikka löytyy ainakin Sahanlahdesta (joka on muutenkin mieletön ja ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!) sekä Mikkelin Roope-satamasta. ABC Imatra ja Viipurinportti tarjoavat myös tyhjennyspaikan, mutta sinne ei veneellä pääse.
Lisäksi paikalliset jäteyhtiöt ovat ohjeistaneet alueensa tyhjennyspolitiikkaa. Etelä-Karjalassa sanotaan näin: "Kemialliset WC:t voi tyhjentää satamissa tai leirintäalueilla niille osotettuihin tyhjennyspaikkoihin." Vertailun vuoksi esimerkiksi Kuusamossa homma hoidetaan jätevedenpuhdistamolla: Matkailijat voivat tyhjentää kemiallisen wc:n maksutta Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla osoitteessa Jatatie 11. Tyhjennyspaikka sijaitsee ennen porttia oikealla puolella, paikalla on kyltti jossa on kannen avaamiseen tarkoitettu koukku. Palvelu käytettävissä ympäri vuorokauden. "
Lisäksi netti on puolillaan viestejä siitä, että kemiallisen vessan voisi tyhjentää mihin vain vessanpönttöön / viemäriin! Tuntuu absurdilta! Kemiallinen vessa siis tosiaan toimii kemikaaleilla ja äkkiseltään tuntuu siltä, ettei ne kyllä ihan tavan vedenpuhdistamolla pysty niitä käsittelemään. Karavaanaripiireissä ihan (kamalan) yleinen ajatus tuntuu olevan "Mun ymmärtääkseni kemssantyhjennyspaikoista tavara menee aivan samaan paikkaan kuin tavallisesta vessnpöntöstäkin. Pönttöihin tyhjentäminen on vain kielletty ettei sotkettaiasi paikkoja." Tällainenkin kommentti tuli vastaan: "Missäpä luulet sitten kemssajätökset tuhottavan, ellei kunnallisissa vedenpuhdistamoissa? Riihimäellekö ne pitäisi rahdata. SFC-alueista ei taida monikaan olla kunnallisen viemäriverkoston piirissä, joten niissä on ns. luontoon imetysjärjestelmä, johon ei kemssajätteitä luonnollisestikaan saa kaataa. Silloin pitää olla sitä varten oma keräilytankki. Jos ollaan kunnallisessa viemäriverkossa, niin sinne menevät samaan putkeen niin WC- kuin kemssajätteetkin. Erillinen kemssojen tyhjennyspaikka on siinä tapauksessa lähinnä hygienia- ja mukavuuskysymys."
Vaan kun mistä näistä nyt sitten tietää. Se vessan kemikaali on ympäristömyrkky.
Eikö? Onko? Onko välttämättä?
Kemiallisista vessoista löysin siis lähinnä mielipiteitä erinäisiltä foorumeilta, mutta tutkittua tietoa ja ohjeita on tarjolla varsin vähän. Kaikki tieto siis niiden oikeaoppisesta tyhjentämisestä on nyt yritettävä imeä esiin ja kaikki kommentit mahdollisimman ympäristöystävällisistä aineista otan lämmöllä vastaan, sillä perheeseemme hankitussa veneessä nyt sitten on juuri kemiallinen vessa.
(Lupasin päivittää tätä tekstiä, kun tietämykseni lisääntyy. Asiaa tuli kuitenkin paljon, joten täällä jatkopäivitys!)
3) Kuivakäymälä lienee tuorein ratkaisu veneen vessojen markkinoilla. Sen kanssa niin ikään mietintää aiheutti sen tyhjennys. Roskiin tuota tuotosta ei voi laittaa, kotona olevaan vessanpöntöön ei voi laittaa kuivikkeiden takia. Entäs sitten? Oma kotikomposti - ei kiitos? Tässä Pidä saaristo siistinä blogissa on kyllä pohdintaa tuosta, joskaan en tiedä minne muualle kuivakäymälän kiinteän osion voisi järkevästi tyhjentää kuin johonkin puuceehen?
Kommentit
Lähetä kommentti